Strange Circus (2005)

Sion Sono veivailee jälleen perinteiseen tyyliinsä.

Tällä kertaa elokuva kertoo Mitsuko-nimisestä pikkutytöstä, joka näkee vahingossa vanhempiensa harrastamassa vanhaa kunnon kuusysiä. Rangaistukseksi pervertikko isä lukitsee Mitsukon sellokoteloon katsomaan puuhastelua vähän enemmänkin. Ennen pitkää big daddy raiskaa Mitsukonkin, jonka mielenterveys ja identiteetti alkavat lopulta järkkyä sekä ero äidin nautinnon ja oman kärsimyksen välillä hämärtyä…

Näin siis elokuvan ensimmäiset 20 minuuttia. Mikäli 2000-luvun aasialainen elokuva ja etenkään Sion Sonon tuotanto on ollenkaan tutumpi, osaa varmaan tältäkin luonnollisesti odottaa kaikenlaisia yllättäviä ja surrealistisia käänteitä. Varsinaista hc-matskua ei siis käytännössä nähdä alun jälkeen juuri ollenkaan, joten pelkästään siltä kantilta tämän uskaltaa kyllä katsoa lähes kuka tahansa.

Kaikenlainen surrealistinen outoilu sen sijaan jatkuu hamaan loppuun asti.

Varsin säväkän alun jälkeen koko homma muuttuu nopeasti hämäräksi arvuutteluksi koko alun insestijutun todenperäisyydestä ja Mitsukon todellisesta henkilöllisyydestä. Tätä teemaa veivataan skitsofreenisesti etenevän elokuvan ajan eestaas ja vähän sivusta ohi kunnes päädytään surrealistisen kieroutuneeseen ja yllättävään lopetukseen, joka kirvoitti ainakin itsestäni hyvät naurut. Siinä sivussa nähdään välillä vähän kuvaa räikeän hämmentävästä sirkuksesta ja Mitsukon leikkimielisestä mestauksesta, vertauskuvallista elämän karusellia ym. Symboliikkaa, symboliikkaa…

Strange Circus kuulostaa paperilla hämmentävältä ja shokeeraavalta leffalta, mutta oikeastaan tämä oli jollain mystisellä makaaberilla tavalla todella viihdyttävä - suorastaan hauska elämys. Alun shokkikaman vastineeksi tässä nähdään paljon velmua huumoria ja gageja, kuten yhdessä kohtaa jossa yksi tarinan henkilöistä joutuu moottorisahaa heiluttelevan hullun vangiksi, mutta herääkin ja huomaa koko jutun olleen unta. Seuraavaksi sama henkilö herää toistamiseen taas moottorisahamiehen hyppysistä ja huomaakin edellisen heräämisen olleen myös unta. Tässä kohtaa nauroin ääneen.

Mutta on tämä toki muutoinkin kaikin puolin harvinaisen onnistunut pieni uniikki art house -paukku. Sion Sono osaa selvästi pelata vähän kryptisemmilläkin teemoilla ja eriskummallisilla kuvastoilla hukkaamatta tarinan punaista lankaa missään kohtaa. Rankasta aiheesta huolimatta lavastus oli monessa kohtaa äärimmäisen pikkutarkkaa ja mielikuvituksellista seurattavaa ja näyttelijätkin olivat mielestäni tähänastisista Sonoista parhaat.

Itse pidin tästä kyllä kovasti. En ehkä suin päin ihan kenelle tahansa menisi Strange Circusta suosittelemaan, mutta kaikenlaisesta hämärästä japanilaisesta art house -kamasta ja Sion Sonon tuotannosta kiinnostuneille tämä taitaa olla pakollista katsottavaa.


Arvio: 4/5


KIMYO NO SAKASU, 2005 Japani
Tuotanto: Toshiaki Nakazawa
Ohjaus: Sion Sono
Käsikirjoitus: Sion Sono
Näyttelijät: Fujiko, Hiroshi Ohguchi, Issei Ishida, Madame Regine, Mai Takahashi, Masumi Miyazaki, Rie Kuwana, Tomorowo Taguchi